Mentaalitaso ja me             (Takaisin)

Seppo Ilkka

Käsitys itsestämme ja maailmasta muodostuu ajatusten tasolla, mentaalisina kuvina. Ajatuksissa teemme huomioita ja päätöksiä. Ajatukset ovat vuorovaikutuksessa tietoisuuden kaikkien tasojen kanssa.

 

Olen käsitellyt aiemmassa kirjoituksessa (Ultra 2/2015) ihmisen ns. astraali- eli tunnetasoa. Näkymättömässä rakenteessamme on kuitenkin useita muitakin tasoja, jotka osaltaan määrittävät olemustamme. Yli sata vuotta sitten teosofit rupesivat puhumaan ihmisen seitsemästä kehosta, joista kolme korkeinta toimivat henkisillä tasoilla. Kolme alinta olivat fyysinen keho, astraalikeho ja ns. mentaalikeho eli ajatuskeho. Ylempien ja alempien kehojen väliin he sijoittivat ns. kausaali- eli syykehon. Tarkastelen tässä henkisen rakenteemme mentaalista olemuspuolta.

Ajatusmaailma ja mieli

Mielen kokonaisuuteen kuuluu ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä. Siihen kuuluu käsitys itsestämme, tässä maailmassa tahtovasta ja toimivasta egosta. Tunteisiin liittyy ajatuksia ja ajatukset voivat synnyttää tunteita. Voidaankin kysyä, onko tunnetasosta erillistä mentaalista tasoa edes olemassa.

Monet ajatukset ovat kuitenkin tunnesisällöltään varsin neutraaleja. Tällaisia ovat usein arkisiin tapahtumiin liittyvät toteamukset. Abstrakti, käsitteellinen ajattelu ja rauhallinen johtopäätösten tekeminen tapahtuvat tunnetason ulkopuolella. Voimme nauttia loogisen päättelyn kauneudesta tai suuttua, jos joku ei ymmärrä meitä. Itse päättely ei kuitenkaan sisällä edes näitä tunteita.

Luomme maailmankuvamme ajatustasolla. Se saa aineksia monista suunnista, perinteistä, oppimastamme, mielipidevaikuttajilta ja maailman tapahtumista. Voimme saada oivalluksia, joiden lähde saattaa olla korkeilla tasoilla. Ylläpidämme ajatustasolla, mentaalisesti, käsitystä sellaisista asioista kuin jumaluus tai kuoleman jälkeiset tapahtumat jne. Voimme toki suhtautua tunteella siihen, että ne ovat mielestämme oikeata tietoa. Astraalinen ja mentaalinen ovat vuorovaikutuksessa, mutta ajatusrakennelmat ovat mentaalitasolla.

Käsitys siitä, millaisia tasoja tai henkikehoja olemukseemme kuuluu, on sekin mentaalitasolla. On muitakin tapoja kuvata näkymätöntä rakennettamme kuin käsitys seitsentasoisesta olemassaolosta. Tämä malli on kuitenkin sillä tavoin hyvä, että se auttaa ymmärtämään älyllisesti joitakin olemuspuoliamme. Se sopii järjestelevän mielen tarpeisiin. Viime aikoina ovat olleet esillä ns. henkiset dimensiot. Neljännen dimension ja astraalitason melko läheinen yhteys ei jatku mentaalitason ja viidennen dimension rinnastuksena. Mentaalitasolle voi tulla käsiteltäväksi mihin tahansa dimensioihin kuuluvaa materiaalia.

Omistamisenhalut, kateudet, pelot, vihat ja muut tunteet työllistävät egoa jatkuvasti. Siksi voisi kuvitella, että ego kuuluu astraalitasolle. Sillä on astraalinen aspekti, mutta sen ydin on mentaalinen, mielen ja ajatuksen tasolla oleva käsitys siitä, kuka ja millainen minä olen.

Ego on ajatus, joka ajattelee. Ego elää dualistisessa maailmassa, ja myös mentaalitaso on luonteeltaan dualistinen. Siinä missä fyysinen taso korostaa yksilöllisyyttä ja astraalitasolla opitaan hyvän ja pahan erottelua, mentaalitason kokemus kouluttaa terveen järjen löytämiseen ja selkeään ja käsitteelliseen ajatteluun. Siksi kokeilemme eri elämänfilosofioita ja voimme joutua hylkäämään niitä toimimattomina. Muodostamme dualistiselle mentaalitasolle käsityksen korkeilla tasoilla ilmenevästä olevaisen ykseydestä. Ei ole ihme, jos ykseyttä on vaikea käsittää.

Terve järki ja äly

Terve järki paljastaa ajatusmaailmaamme hallitsemaan pyrkivien aatteiden, oppien ja ideoiden laadun. Äly on terveen järjen tarpeellinen työkalu. Äly tuo esiin suunnitelmien ja päätelmien loogisen kestävyyden tai sen puutteen. Äly havaitsee asioihin vaikuttavia tekijöitä ja tutkii, mitä niistä seuraa. Ilman kirkasta älyä olemme helposti johdettavissa harhaan. Älykkyys on mentaalitason ominaisuus. Astraalitasolla toiminta on reaktiivisempaa, impulsseihin vastaamista. Äly tarkastelee, arvioi ja tekee ehdotuksia toimenpiteiksi.

Äly ja terve järki eivät ole sama asia. Äly lähtee vallitsevasta tilanteesta ja yleisistä maailmaa koskevista oletuksista ja käyttää päättelytaitoa. Se päätyy johonkin tulokseen, joka seuraa johdonmukaisesti lähtökohdista. Tämä prosessi on vailla esim. myötätuntoa toiminnan kohteena olevia kohtaan.

Terve järki ottaa kokonaisuuden paremmin huomioon ja pyrkii siihen, mikä olisi viisasta kyseisessä tilanteessa. Se näkee inhimilliset tekijät merkittävinä ja välittää ympäristöstä ja luonnosta. Terve järki kykenee myös ohittamaan itsekkäitä motiiveja.

Terve järki on korkeammilla olemisen tasoilla vaikuttavan Viisauden sovellutus arkielämään. Siksi tervettä järkeä ei voi käyttää tahallisesti väärin. Jos sitä yrittäisi, se ei enää olisi tervettä järkeä. Älyn suhteen asia on toisin, sitä voi käyttää väärin. Kehittyneen älyn käyttäminen tuhoaviin tarkoituksiin aiheuttaa ongelmia.

On kuitenkin mahdollista, että voimme tehdä huonoja ratkaisuja, vaikka pyrkisimmekin toimimaan terveen järjen mukaan. Emme aina tiedä tai ymmärrä kaikkia asioihin vaikuttavia seikkoja. Terve järkikin toimii mentaalitasolla ja on erehdyksille altis. Viisaus taas on korkeampi henkinen ominaisuus.

Kyvykkyyden aarreaitta

Sellaiset sivistyksen saavutukset kuin filosofiat, tieteet ja kirjallisuus ovat saaneet muotonsa mentaalitasolla, vaikka ne pohjautuisivat korkeamman tason intuitioon. Sama koskee inspiroitunutta taidetta ja musiikkia, niissä vain käytetään sanojen sijasta kuvien tai sävelten kieltä.

Analysoimme ajatuksen tasolla oman olemuksemme ja maailman ilmiöitä. Voimme tarkastella fyysistä ja tunnemaailmaa ja voimme suunnitella ongelmista selviytymistä. Mentaalitaso reagoi herkästi tunteisiin ja fyysisiin kokemuksiin. Se lähettää noille tasoille tietoa ja voi pyrkiä järjestämään tunnemaailmaa.

Parhaimmillaan mentaalikeho saattaa vastaanottaa korkeammilta tasoilta tulevaa intuitiota. Jotta inspiraatio vaikuttaisi, on egon annettava sille tilaa. Sivistyksen edistyminen tapahtuukin usein niin, että joidenkin edelläkävijöiden ego sallii inspiraatioiden tulla esiin. Heidän egomielensä osallistuu kuitenkin ideoiden muotoiluun ja soveltamiseen käytännössä.

Ihmiskunnan kehittyminen on jatkuva prosessi. Korkeat inspiraatiot voivat osoittaa meille tietä. Rakennamme kuitenkin tiemme itse aina sille tasolle asti, että muodostamme kuvan myös tuon tien päämäärästä. Kun lähdemme henkiselle matkalle, suunnistamme aluksi tuota kuvaa kohti. Emme voi välttää sitä, että egomme osallistuu sen piirtämiseen. Mentaalinen kykymme on kuitenkin kunnioitettava. Jos tahdomme, kykenemme muodostamaan päämääriä, jotka ovat meille juuri nyt ajankohtaisia. Mentaalinen kyky on myös sillä tavoin joustava, että se pystyy tarvittaessa korjaamaan valitsemaansa tietä ja sille asettamiaan päämääriä. Totutulta tieltä kääntyminen saattaa tosin vaatia vastaansanomattomia perusteluja ja huomattavia tahdonponnistuksia.

Paradoksit ja metatasot

Mentaalitasolla kykenemme myös sitä itseään koskevaan tarkasteluun. Ajattelen. Ajattelen, että ajattelen. Ajattelen ajattelevani, että ajattelen. Tätä ketjua voisi jatkaa loputtomiin. Tällaisessa tilanteessa puhutaan ajatuksen ns. metatasoista. Perustasolla olevan ajatuksen tarkastelu tapahtuu metatasolla, sen tarkastelu taas metametatasolla jne. "Ajattelen ajattelevani, että ajattelen ajattelevani" on metametametatasolla oleva ajatus. Koemme tämän kaiken kuitenkin mielessämme, mentaalitasolla.

Itseen kohdistuvat väitteet voivat olla paradoksaalisia. Tunnetaan esimerkkejä, jotka ovat pitkään aiheuttaneet päänvaivaa ajattelijoille. Yksi niistä on antiikin Kreikasta peräisin oleva ns. Parturiparadoksi: "Saaren parturi on se aikuinen mies, joka ajaa vain ja kaikkien niiden aikuisten miesten parrat, jotka eivät itse aja partaansa. Kuka ajaa parturin parran?" Jos hän jättää partansa ajamatta, hänen tulisi tehtävänsä mukaan ryhtyä sitä ajamaan. Jos hän yrittäisi ajaa sen, hän ei voisi tehdä niin, koska hän ajaa vain niiden parrat, jotka eivät tee sitä itse.

Tämä ja useat muut paradoksit ovat versioita ns. Valehtelijaparadoksista, jonka pelkistetty muoto on väite: "Tämä lause on valetta". Jos väite olisi totta, sen tulisi olla vale. Jos väite olisi vale, se ei olisikaan vale vaan tosi. Molemmissa tapauksissa päädytään ristiriitaan. Toisaalta väite "Tämä lause on totta" voisi periaatteessa olla kumpi tahansa, sekä tosi että vale.

Edellä kuvattu metatasoajattelu tarjoaa tavan "selviytyä" näistä ongelmista. Itseen kohdistuvat väitteet eivät ole perustasolla, vaan metatasolla olevia väitteitä. Metatason lause "Tämä perustason lause on valetta" viittaa johonkin muuhun lauseeseen kuin itseensä ja kertoo yksikertaisesti, miten sen laita on. Tämä ajattelutapa tuli tunnetuksi vasta n. 1920-luvulla. Muitakin näkökulmia paradokseihin on sen jälkeen esitetty, mutta tämä on perusselitys näille ongelmille.

Tilanne on paradoksin kaltainen, kun ajatellaan mentaalitasoa ihmisen olemuspuolena. Mentaalitasoa koskevat ajatukset ovat mentaalitasolla, eli koskevat sitä itseään. Muulla tavoin emme voi menetellä. Siksi on tärkeätä olla tietoinen, millä metatasolla nuo ajatukset toimivat. Sillä tavoin voimme säilyttää järjestyksen ja ohittaa paradoksisia tilanteita. Yllä kuvattua "ratkaisua" paradokseihin ei ollut edes keksitty siihen aikaan, kun mentaali- ym. tasoista ruvettiin puhumaan.

Mentaalitason varjopuoli

Korkeiden olemassaolon tasojen vaikutus tulee tietoisuuteemme mentaalitason kautta. Mentaalikehon tehtävä on rauhoittaa tilannetta, jos tunnetaso pyrkii esim. johtamaan meitä vihan ajatuksista vihan tekoihin. Näistä syistä on ymmärrettävää, että mentaalitasoa on pidetty astraalitasoa korkeampana, vaikka ne ovat osittain rinnakkaisia. Mentaalitason kyvyt ulottuvat kuitenkin laajemmalle.

Mentaalitasolla on kuitenkin myös varjopuolensa. Voimme käyttää mentaalikehon kyvykkyyttä vapaan tahdon mukaan. Tämä merkitsee, että tuo käyttäminen voi olla muutakin kuin rakentavaa ja hyvään pyrkivää. Tämä koskee myös henkisiä taitoja, kuten selvänäköisyyttä. Niitäkin käytämme mentaali- ja astraalikehojemme kautta. Henkinen tai fyysinen luomistyömme kulkee mentaalitason kautta saamassa muotonsa ennen kuin teemme päätöksen toteuttamisesta. Näin käy riippumatta siitä, miten korkealta tai alhaiselta tasolta luomisen impulssi tulee. Käsityksemme oikeasta ja väärästä, toimintaa ohjaava moraali, on sekin mentaalitasolla.

Emme voi käyttää korkeiden Hengen tasojen energioita mihin tahansa tarkoituksiin. Niiden käytön on oltava sopusoinnussa Korkeimman Tahdon kanssa. Astraaliset ja mentaaliset energiat ovat harjoituskenttäämme. Niiden suhteen meillä on tiettyyn mittaan vapaus. Voimme kuitenkin menettää kykyjämme, jos emme käytä niitä viisaasti ja yhteiseksi hyväksi.

On varoitettu siitä, että astraalitasolla on henkiolentoja, jotka voivat pyrkiä ohjaamaan ihmisiä kyseenalaisiin suuntiin. Niillä saattaa olla myös merkittävää älyä ja ajatuksen voimaa, niin että oikeampaa olisi puhua astraalis-mentaalisista olennoista. Osaammeko tunnistaa älykkäästi punotun houkuttavan huijauksen? Asiaan liittyy yleensä egon imartelua, joka voi olla hienovaraistakin.

Puhdas sydän ja kirkas mieli suojaavat tällaisilta vaikutuksilta. Kristuksen nimeen kysymällä pakotamme nuo henkiolennot paljastamaan laatunsa. Myös arkkienkeli Mikael auttaa näissä tilanteissa. Arkkienkeli Zadkiel avustaa häiriöiden puhdistamisessa Violetin liekin avulla.

Henkinen nousu ja mentaalitaso

Ennen kuin voimme tulla tietoisiksi mentaalitasoa korkeammilla tasoilla, joudumme ratkaisemaan suhteen omiin mentaalisiin kykyihimme. Olemmeko, vaikkapa vain salaa mielessämme, sitä mieltä, että olemme suuria tietäjiä ja taitajia? Ego hallitsee meitä niin kauan kuin näin on. Olemmeko sitä mieltä, että meillä ei ole korkeampaa tietoa ja näkemystä? Tällainen käsitys haittaa mahdollisuuksiamme korkean tiedon saantiin.

Henkinen nousu alkaa siitä, että sallimme Viisauden tulla tietoisuuteemme, kun on sen aika ja annamme siitä kunnian Korkeimmalle. Itsemme yli- tai aliarviointi tai tuomitseminen ovat vain egon keinoja ylentää itsensä. Viisaus tulee Hengen ja Sielun kautta korkeuksista, joihin näköalamme ei ulotu. Se tulee inspiraationa ikuisessa nykyhetkessä. Maallisena tehtävänämme on antaa sille mentaalinen muoto. Mielemme ja egomme osallistuvat tähän, mutta Viisauden lähde on niitä korkeammalla.

 (Takaisin)