Onko henkisyys
salaista?
(Takaisin)
Seppo Ilkka
Menneinä aikoina henkisiä asioita on opetettu salaisuuksina.
Onko
tämä edelleen tarpeen?
Kerrotaan, että muinaisessa Egyptissä oli mysteerikouluja,
joissa hengen taitoja opetettiin salaisuuden suojaamana. Väitetään,
että
salaisuuksien paljastamisesta saatettiin rangaista jopa kuolemalla.
Intiassa
gurut ovat opettaneet taitojaan vain valituille oppilaille. Heidänkin
opetuksensa kerrotaan sisältäneen osia, joita ei tullut kertoa
ulkopuolisille. Gurun
ajateltiin olevan karmallisessa vastuussa siitä, miten oppilas
käyttäisi
oppimaansa. Onko tällainen edelleen ajankohtaista? Monet ajattelevat,
että nyt
on avautumassa uusi maailmankausi.
Astrologiset
maailmankaudet
Aurinko
näyttää kulkevan tähtitaivaalla
vuoden aikana kahdentoista Eläinradan kuvion kautta. Nämä ovat Oinas,
Härkä,
Kaksoset, Rapu, Leijona, Neitsyt, Vaaka, Skorpioni, Jousimies, Kauris,
Vesimies
ja Kalat. Eläinrata on vinossa asennossa niin sanottuun
ekvaattoritasoon, eli
Maan Päiväntasaajan tasoon nähden. Aurinko näyttää olevan puolet
vuodesta ekvaattorin
yläpuolella ja toisen puolen sen alapuolella. Niin sanottu
kevättasauspiste on
se Eläinradan kohta, jossa Aurinko siirtyy pohjoiselta
pallonpuoliskolta
katsottaessa ekvaattorin alapuolelta yläpuolelle. Tämä tapahtuu noin
maaliskuun
21. päivänä.
Kevättasauspiste
ei kuitenkaan pysy
paikallaan. Koko kierros Eläinradan ympäri kestää lähes 26000 vuotta.
Kevättasauspiste
oli Oinaassa noin 4400–6600 vuotta sitten. Tuota aikaa on sanottu
tämän
mukaisesti Oinaan ajaksi. Nykyinen länsimainen astrologia periytyy
siltä ajalta.
Kevättasauspiste on nyt ehtinyt vaeltaa Oinaan ja Kalojen läpi, ja
olemme vähitellen
siirtymässä Kalojen ajasta Vesimiehen aikaan.
Kuhunkin
Eläinradan kuvioon liitetään
länsimaisessa esoteriassa jokin niin sanotuista henkisistä
elementeistä, joita
ovat maa, vesi, tuli ja ilma. Näiden on katsottu sävyttävän aikakauden
luonnetta. Päättymässä oleva Kalojen aikakausi on ollut vesielementin,
edeltänyt Oinaan aika tulen, ja sitä edeltänyt Härän aikakausi
maaelementin aikaa.
Alkava Vesimiehen aika, samoin kuin Härän aikakautta edeltänyt
Kaksosten aika
ovat ilmaelementin aikoja.
Kukin
aikakausi asettaa ihmisille haasteita
ja oppiläksyjä. Saatamme odottaa uutta maailmankautta vapauttajana
vanhoista
ongelmista. Realistisempaa on ajatella, että uutena aikana katsomukset
ja
ongelmat vain muuttuvat. Uudellakin ajalla on odotettavissa jotain
ennalta
arvaamatonta. Kukin aikakausi jättää myös seuraavalle perinnöksi
asioita,
joissa koulutuksemme on kesken.
Myöhemmät
aikakaudet ovat esimerkiksi
saaneet Kaksosten aikakaudelta perinnöksi tietoisuuden hyvän ja pahan
dualismista. Raamatullinen kertomus hyvän ja pahan tiedon puusta
viitannee tämän
tietoisuuden heräämiseen. Kaksosten aikakausi oli noin vuosina
6500–4300 eKr.
Kipuilemme edelleen dualismista aiheutuvien ongelmien kanssa.
Härän aikakauden perintö
Kun
ilmaelementin sävyttämä Kaksosten
aika väistyi, siirryttiin maaelementin hallitsemaan Härän aikakauteen.
Sitä
leimasi ajatusten ja ideoiden eräänlainen kiinteytyminen. Härän
aikakausi
sijoittui noin vuosiin 4400–2200 eKr. Tuon ajan henkinen, sosiaalinen
ja
aineellinen ympäristö oli hyvin erilainen kuin se, missä elämme nyt.
Muistamme
siitä esimerkiksi Apis-härän kultin Egyptissä ja Intian pyhät lehmät.
Aikaisempi
Kaksosten aika oli herättänyt tietoisuuden esimerkiksi aineen ja
hengen
vastakohtaisuudesta. Nämä ajatukset kiteytyivät Härän aikakaudella
ankariksi
säännöiksi. Tämän yhtenä seurauksena ovat monien henkisten etsijöiden
edelleen
ihannoimat askeesin ja maailmasta luopumisen aatteet.
Kaksosten
ajalta periytyneet
virtaukset saivat muodon rituaaleina, joilla pyrittiin vaikuttamaan
esimerkiksi
luonnonvoimiin tai sotaonneen. Maanviljelys oli tärkeä elinkeino, ja
sadot
riippuivat luonnonvoimista. Luonnonhenkiä ja astraaliolentoja
palvottiin
jumalina.
Julkisista
rituaaleista oli lyhyt
matka salaisten taikakeinojen käyttöön, magiaan. Se oli monissa
tapauksissa
mustaa, vallan tavoittelua, jopa pahantahtoista. Onkin esitetty, että
mustan
magian saama jalansija Härän aikakaudella on suurimpia henkisiä syitä
siihen,
että ihmiskunnan on edelleen vaikea löytää valon ja rakkauden tielle.
Taikakeinojen
käyttö on jatkunut myöhempienkin
maailmankausien aikana. Uskonnot ja magia ovat vaihtaneet vaikutteita
molempiin
suuntiin. Vasta tieteiden nousu merkittäviksi maailmankuvan luojiksi
on hieman
hillinnyt taipumustamme pyrkiä hallitsemaan maailmaa maagisin keinoin.
Jo
Härän aikakaudella eli kuitenkin yksilöitä,
jotka ymmärsivät mustan magian vaarallisuuden. Heidän nähdäkseen valon
oppi ei kuulunut
niille, jotka tahtoivat käyttää henkistä tietoa itsekkäisiin tai
vahingoittaviin pyrkimyksiin. Tuona aikana toimi ilmeisesti sekä
valkean että
mustan magian koulukuntia. Molemmat tutkivat olemassaolon alueita ja
menetelmiä,
jotka eivät olleet yleisesti tunnettuja. Valkean tien kulkijoiden oli
salattava
tietonsa, jotta ne eivät olisi päätyneet vääriin käsiin. Niinpä heidän
kerrotaan perustaneen salaisia mysteerikouluja.
Nykyaikaan halki
vuosituhansien
Tiedämme
säilyneiden kirjoitusten
perusteella melko paljon muinaisen Egyptin ja Lähi-idän yleisistä
jumalkäsityksistä ja katsomuksista. Salaiset mysteerikoulut ovat
kuitenkin
olleet niin salaisia, että niiden oppien suhteen olemme kanavointien
ja
selvänäköisten muistelmien varassa. Elisabet Haichin (1897–1994)
”Vihkimys”-teos
lienee näistä tunnetuin.
Henkisessä
perinteessä näyttää elävän
käsitys, jonka mukaan Egyptin mysteerikoulujen oppi on säilynyt läpi
vuosituhansien meidän aikaamme asti. Joidenkin liikkeiden ja
salaseurojen on
ajateltu vartioineen sitä.
Härän
aikakauden loppuvaiheesta on
kulunut noin 5000 vuotta. Jos arvioidaan, että vuosisadan kuluessa
elää ainakin
neljä sukupolvea, olisi salaisuuden tullut säilyä ja pysyä puhtaana
meidän
aikaamme mennessä vähintään 200 sukupolven ajan. Tämä on
epätodennäköistä.
Esimerkiksi Matti Rautaniemen joogan historiaa käsittelevässä kirjassa
”Erakkomajoista kuntosaleille” (Basam books 2015) on kuvattu, miten
Intian joogaa
koskevat käsitykset ovat muuttuneet radikaalisti jo muutaman sadan
vuoden
aikana.
Toisaalta
Valon opetuksella on
korkeiden henkivoimien tuki, joka voisi auttaa sitä säilymään. On
kuitenkin
vaikea kuvitella, että pääosin suullisesti välitetyssä opetuksessa ei
ajan
mittaan tapahtuisi harhautumista. Opetuksen on myös voitava kehittyä.
Korkeat mestarit
toki inspiroivat tätä prosessia. Ne, jotka tuovat tätä opetusta
fyysiselle
tasolle, vaikuttavat kuitenkin sen sisältöön. He muotoilevat sanomansa
oman
aikansa tiedon tasoon, ajatusmaailmaan ja kieleen sopivaksi.
Maaelementin
hallitseman Härän
aikakauden magia on ilmeisesti käyttänyt työkaluina erityisesti
talismaneihin
sidottuja luonnonhenkiä. Samaan aikaan valkeat koulukunnat ovat
tutkineet
hengen mahdollisuutta elää aineessa.
Tämän
jälkeen siirryttiin Oinaan
aikakauden tulen maailmaan. Korkein saatettiin käsittää polttavaksi
tuleksi. Veren
ajateltiin kantavan elämän liekkiä, ja sitä virtasi uhritoimituksissa.
Aikanaan
Oinaan tulesta siirryttiin Kalojen tunnemaailmaa symboloivaan ja
mystiikan
täyttämään veden elementtiin. Se vahvisti intoa palvoa jumalia ja
etsiä autuutta
kärsimystä ja pelkoa uhmaten.
Nyt
tunnustelemme uteliaina
Vesimiehen ajan ilmaelementtiä. Saatamme odottaa sen vapauttavan
meidät monista
kahleista, joita näemme kertyneen taakaksemme menneinä
maailmankausina.
Toisaalta uudet tuulet vapauttavat myös niitä voimia, jotka
tahtoisivat johtaa
meitä harhateille. Erottelukyvyn ja terveen järjen löytäminen tulee
ilmeisesti
olemaan yksi keskeisistä Vesimiehen ajan haasteista.
Salaisen opetuksen
välittäjät
Jos
ajattelemme Valon
mysteerikoulujen selviytyneen puhtaina kuluneista vuosituhansista,
joudumme
kysymään, ketkä ovat voineet ylläpitää tuota perinnettä niin kauan.
Nähdäkseni
on kuitenkin perinteistä riippumatta tärkeämpää kysyä, ovatko nykyiset
opettajamme
Valon opettajia. Hengen opiskelija on tänä päivänä saman kysymyksen
edessä kuin
etsijät ovat olleet kaikkina aikoina: Millaiseen koulutukseen oppilas
pääsee? Hän
tarvitsee erottelukykyä tunnistaakseen, mikä opetus on hänelle
ajankohtaista. Hän
on itsensä ja jälkeensä tulevien edessä vastuussa valinnoistaan.
Valon
opetus elää sen mukaan, mitä
kukin aika tarvitsee. Valon tietoutta ovat eri aikoina edistäneet
ihmiset,
jotka ovat tavoittaneet uusia näkökulmia. Heillä on ollut sekä
ymmärrystä
perinteestä että kykyä nähdä, mitä on ajateltava uudella tavoin.
Heillä on saattanut
olla vaikeuksia sekä maallisten että henkisten auktoriteettien kanssa.
Ajattelemmeko,
että opiskelimme aiemmissa
elämissä mysteerikouluissa ja että olemme nyt tuomassa niiden oppia
nykyaikaan?
Egyptin mysteerikouluissa kerrotaan opetetun vapautumista karman
kiertokulusta,
nousua henkiseen mestaruuteen. Tämä oli myös Intian gurujen
tavoitteena. Tämä
merkitsee, että jos saimme muinoin tuollaista opetusta, emmekä ole
synnittömiä
boddhisattvoja, jäi koulutuksemme silloin kesken. Olemme ehkä voineet
täydentää
opintojamme sen jälkeen seuranneissa elämissä. Tämä on voinut merkitä
monille
harhateille menemistä ja niiltä palaamista. Siinä ohessa olemme
tuoneet muinoin
oppimaamme ymmärrystä yleiseenkin tietoisuuteen. Monet silloiset
salaisuudet
eivät siksi olekaan enää salattuja.
Vaikka
mysteerikouluja ei olisikaan
menneiden elämiemme kirjossa, saatamme olla muulla tavoin edistyneitä
siihen
mittaan, että salaisuuksien ovi on meille raolla. Henkinen kehitys on
vapaassa
Vesimiehen ajassa avoinna kaikille, jotka ovat siihen valmiita.
Aikanamme elää monia,
joille tuon oven avaaminen on ajankohtaista. Siksi Valon oppia on nyt
julkisesti
tarjolla.
Toinen
asia on, että menneinä
vuosisatoina on salassa pysyminen voinut olla tarpeen vainoilta
säästymisen
takia. Maailmassa on myös edelleen alueita, joilla ei ole turvallista
esittää
hallitsevasta ajatustavasta poikkeavia käsityksiä. Saatamme myös
joutua
vaikenemaan henkisistä ajatuksistamme, jotta emme häiritsisi niiden
rauhaa,
joille muunlaiset harjoitukset ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. Tämä
saattaa
tietenkin asettaa egomme koetukselle. Kuvittelemmeko tietävämme muiden
puolesta, mitä heidän tulisi ajatella? On suuri ero siinä, asetammeko
henkiset
löytömme käytettäviksi vai yritämmekö pakkosyöttää niitä muille.
Nähdäkseni
korkea tavoite koskee
jokaista riippumatta siitä, miten hänen matkansa on kulkenut.
Äärimmäinen
esimerkki tästä on Tiibetin suureksi joogiksi sanotun Milarepan
(1040–1123
jKr.) tarina. Hänen kerrotaan olleen aluksi musta maagi. Hän pääsi
kuitenkin
Valon opettajan oppiin, ja hänen karmansa sanotaan puhdistuneen. Tämä
kertomus
viestii muun muassa, että erehdyksistämme huolimatta meillä on
mahdollisuus
nousta korkeimmalle tasolle. Saatamme tosin tarvita tähän useita
elämiä. Milarepan
sanotaan tehneen nousunsa yhdessä elämässä alistumalla hyvin suuriin
vaikeuksiin.
Tiedon tulva ja salaisuus
Muinaisista
mysteerikouluista
kerrotusta voi nähdä, että osa niiden tietoudesta on tänä päivänä
vapaasti
saatavilla. Joitakin tietoja saatetaan tosin nytkin salata
kaupallisista tai
poliittisista syistä. Yliopistoissa tutkitaan laaja-alaisesti luonnon-
ja
ihmistieteitä. Olemme saavuttaneet ymmärrystä, jota ei olisi voitu
opettaa
muinaisissa kouluissa. Esimerkiksi sähkö ja sen käyttö energiana tai
tietotekniikassa olisi ollut täyttä magiaa. Muinaisia oppilaita
rajoittivat heidän
aikansa ajatustavat ja tiedon taso. Meitäkin rajoittavat meidän
aikamme
katsomukset.
Toisenlaista
salatietoa on ollut
ymmärrys luonnon ja ihmisen olemassaolon kerroksista ja henkisistä
tasoista. Niistä
on pitänyt kertoa tavoilla, jotka ovat olleet oppilaiden
tavoitettavissa. Tänä
päivänä tällaisista asioista on julkaistu monia teoksia. Eri
tekijöiden
kuvaukset saattavat poiketakin toisistaan. Näin ne tarjoavat useampia
näkökulmia samoihin mysteereihin.
Selvätietoisuuden
eri muotoja ja
yhteyttä henkisille tasoille on etsitty menneinä ja nykyisenä aikana.
Valmistavana harjoituksena tähän ovat erilaiset meditaatiotekniikat.
Niitä
opetetaan nykyään varsin julkisesti. Vaatii erottelukykyä ymmärtää,
millaiset
meditaatiot ohjaavat valon tielle.
Sekä
valkeat että mustat maagit ovat
ilmeisesti jo kauan tienneet, että seksuaalienergian hallinta voi
johtaa
salattujen voimien ilmentymiseen. Tämä havainto ei siksi enää ole
salaisuus. Tänä
päivänä onkin tarjolla kundaliinijoogan tai tantristen harjoitusten
opetusta. Olisi
kuitenkin hyvä muistaa, että kundaliinienergian hallitsematon
vapauttaminen voi
olla vaarallista. Tämä ei tule esiin vielä alustavia harjoituksia
tehdessä. Monet
henkiset auktoriteetit ovat tästä varoittaneet. Turvallinen tapa saada
tällaisia voimia on olla tavoittelematta niitä. Mikäli välttämättä
tarvitsemme
niitä henkisessä tehtävässämme, voimme joutua ottamaan ne vastaan ja
hyväksymään niistä seuraavan vastuun.
Aikanamme
on tarjolla runsaasti
henkistä tietoa ja sellaiseksi esittäytyviä väitteitä. Tästä
tarjonnasta tulisi
löytää sellaista, mikä vie meitä eteenpäin. Todennäköisesti erehdymme
ainakin
joskus. Jätämme ehkä huomiotta tai vähättelemme sellaista, jota emme
ole valmiita
ottamaan vastaan. Tämä suojaa meitä tarttumasta tällaisiin asioihin
liian
varhain. Nämä eivät ole katastrofeja, opimme erehdyksistä. Tänä
päivänä
salaisuutta ei suojata kuoleman uhalla vaan julkisuudella,
ylenpalttisella
tarjonnalla. Ohitamme sen, mihin emme ole valmiita.
Onko jokin kuitenkin
salaista?
Henkisessä
perinteessä puhutaan
vihkimyksistä, joiden kautta kokelaan sanotaan lopulta valmistuvan
maallisesta
koulusta. Jo vanhojen mysteerikoulujen sanotaan tutkineen tätä
prosessia.
Vihkimystien on ajateltu etenevän eräiden tarkasti määriteltyjen
vaiheiden
kautta. Saattaa kuitenkin olla, että kohtaammekin nykyaikana
kehitykseemme
kuuluvia haasteita yksilöllisessä järjestyksessä ja yllättäen. Tämä ei
tarkoita, että meidät olisi vapautettu oppimasta tarpeelliset asiat.
Koulutuksemme
yksityiskohdat eivät ole julkisia, vaan ne ovat meidän ja henkisten
oppaidemme
välinen salaisuus.
Alkavaan
Vesimiehen aikaan näyttää
kuuluvan tietoalueemme laajeneminen ja tiedon ja valetiedon runsas
tarjonta. On
kuitenkin turha kuvitella, että tulisimme kaikkitietäviksi sen
paremmin
yksilöinä kuin ihmiskuntanakaan. Voimme siirtää tiedon rajaa kauemmas,
mutta
tuon rajan takana on salaisuus. Kehityksemme tapahtuu paljolti juuri
tällä
raja-alueella. Osa salassa olevasta tiedosta on myös sellaista, että
emme
käyttäisi sitä vastuullisesti nykyisessä vaiheessamme. Onkin parempi,
että
sellainen tieto ei ole käytettävissämme.
Käsityksemme
henkisestä maailmasta ja
sen ilmiöistä muuttuu ja elää niin kuin se on elänyt kautta aikojen.
Saatamme
saada kanavoitua ja muuta tietoa rajan takaa. Tulkitsemme näin
saamamme
impulssit oman käsitejärjestelmämme puitteissa. Näin voi syntyä
koulukuntia,
jotka väittävät tietävänsä, miten tuntemattoman maailman asiat ovat.
Nähdäkseni
olisi viisaampi ajatella, että olemme vain saaneet informaatiota,
jonka eräät
henkilöt ovat käsittäneet ilmaisemillaan tavoilla. Tämä ei vähennä
heidän
työnsä arvoa, vaan jättää vain ovet avoimiksi uusille tulkinnoille.
Elämän
mysteeri säilyy salaisuutena, vaikka voimme oppia ymmärtämään sitä
paremmin.
Eräiden kanavoitujen viestien mukaan edes ylösnousseet mestaritkaan
eivät tiedä
kaikkea. Heilläkin on oppaansa, jotka ovat vielä pitemmälle
salaisuuksiin
vihittyjä.
Tehtäväksemme
jää oikean ja
tarpeellisen tiedon löytäminen ja sovittaminen toimiimme ja
ihmissuhteisiimme.
Tämä ei ole helppoa. Tarkastelemme samaa kysymystä kuin muinaisissa
mysteerikouluissa: Miten avaamme olemisen mysteerin? Tarvitsemme
tieteen
tarjoamaa tietoa ja henkisen oivalluksen tuomaa ymmärrystä
asennoituaksemme
oikein universumin kansalaisiksi. Ei kuitenkaan ole olemassa sellaista
kerättävissä olevan tiedon määrää, että se tekisi meistä mestareita.
Noustaksemme
Valon tuojiksi joudumme tutkimaan olemisen sisäistä mysteeriä. Tässä
ei
niinkään ole kysymys tietämisestä, vaan tuntemisesta, kokemisesta ja
eettisyydestä. Tällainen kokemus on yksilöllinen ja sellaisena muille
salaisuus.
(Takaisin)