Onko henkisyys salaista?            (Takaisin)

Seppo Ilkka

 

Menneinä aikoina henkisiä asioita on opetettu salaisuuksina. Onko tämä edelleen tarpeen?

 

Kerrotaan, että muinaisessa Egyptissä oli mysteerikouluja, joissa hengen taitoja opetettiin salaisuuden suojaamana. Väitetään, että salaisuuksien paljastamisesta saatettiin rangaista jopa kuolemalla. Intiassa gurut ovat opettaneet taitojaan vain valituille oppilaille. Heidänkin opetuksensa kerrotaan sisältäneen osia, joita ei tullut kertoa ulkopuolisille. Gurun ajateltiin olevan karmallisessa vastuussa siitä, miten oppilas käyttäisi oppimaansa. Onko tällainen edelleen ajankohtaista? Monet ajattelevat, että nyt on avautumassa uusi maailmankausi.

 

Astrologiset maailmankaudet

 

Aurinko näyttää kulkevan tähtitaivaalla vuoden aikana kahdentoista Eläinradan kuvion kautta. Nämä ovat Oinas, Härkä, Kaksoset, Rapu, Leijona, Neitsyt, Vaaka, Skorpioni, Jousimies, Kauris, Vesimies ja Kalat. Eläinrata on vinossa asennossa niin sanottuun ekvaattoritasoon, eli Maan Päiväntasaajan tasoon nähden. Aurinko näyttää olevan puolet vuodesta ekvaattorin yläpuolella ja toisen puolen sen alapuolella. Niin sanottu kevättasauspiste on se Eläinradan kohta, jossa Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta katsottaessa ekvaattorin alapuolelta yläpuolelle. Tämä tapahtuu noin maaliskuun 21. päivänä.

Kevättasauspiste ei kuitenkaan pysy paikallaan. Koko kierros Eläinradan ympäri kestää lähes 26000 vuotta. Kevättasauspiste oli Oinaassa noin 4400–6600 vuotta sitten. Tuota aikaa on sanottu tämän mukaisesti Oinaan ajaksi. Nykyinen länsimainen astrologia periytyy siltä ajalta. Kevättasauspiste on nyt ehtinyt vaeltaa Oinaan ja Kalojen läpi, ja olemme vähitellen siirtymässä Kalojen ajasta Vesimiehen aikaan.  

Kuhunkin Eläinradan kuvioon liitetään länsimaisessa esoteriassa jokin niin sanotuista henkisistä elementeistä, joita ovat maa, vesi, tuli ja ilma. Näiden on katsottu sävyttävän aikakauden luonnetta. Päättymässä oleva Kalojen aikakausi on ollut vesielementin, edeltänyt Oinaan aika tulen, ja sitä edeltänyt Härän aikakausi maaelementin aikaa. Alkava Vesimiehen aika, samoin kuin Härän aikakautta edeltänyt Kaksosten aika ovat ilmaelementin aikoja.

Kukin aikakausi asettaa ihmisille haasteita ja oppiläksyjä. Saatamme odottaa uutta maailmankautta vapauttajana vanhoista ongelmista. Realistisempaa on ajatella, että uutena aikana katsomukset ja ongelmat vain muuttuvat. Uudellakin ajalla on odotettavissa jotain ennalta arvaamatonta. Kukin aikakausi jättää myös seuraavalle perinnöksi asioita, joissa koulutuksemme on kesken.

Myöhemmät aikakaudet ovat esimerkiksi saaneet Kaksosten aikakaudelta perinnöksi tietoisuuden hyvän ja pahan dualismista. Raamatullinen kertomus hyvän ja pahan tiedon puusta viitannee tämän tietoisuuden heräämiseen. Kaksosten aikakausi oli noin vuosina 6500–4300 eKr. Kipuilemme edelleen dualismista aiheutuvien ongelmien kanssa.

 

Härän aikakauden perintö  

 

Kun ilmaelementin sävyttämä Kaksosten aika väistyi, siirryttiin maaelementin hallitsemaan Härän aikakauteen. Sitä leimasi ajatusten ja ideoiden eräänlainen kiinteytyminen. Härän aikakausi sijoittui noin vuosiin 4400–2200 eKr. Tuon ajan henkinen, sosiaalinen ja aineellinen ympäristö oli hyvin erilainen kuin se, missä elämme nyt. Muistamme siitä esimerkiksi Apis-härän kultin Egyptissä ja Intian pyhät lehmät. Aikaisempi Kaksosten aika oli herättänyt tietoisuuden esimerkiksi aineen ja hengen vastakohtaisuudesta. Nämä ajatukset kiteytyivät Härän aikakaudella ankariksi säännöiksi. Tämän yhtenä seurauksena ovat monien henkisten etsijöiden edelleen ihannoimat askeesin ja maailmasta luopumisen aatteet.

Kaksosten ajalta periytyneet virtaukset saivat muodon rituaaleina, joilla pyrittiin vaikuttamaan esimerkiksi luonnonvoimiin tai sotaonneen. Maanviljelys oli tärkeä elinkeino, ja sadot riippuivat luonnonvoimista. Luonnonhenkiä ja astraaliolentoja palvottiin jumalina.

Julkisista rituaaleista oli lyhyt matka salaisten taikakeinojen käyttöön, magiaan. Se oli monissa tapauksissa mustaa, vallan tavoittelua, jopa pahantahtoista. Onkin esitetty, että mustan magian saama jalansija Härän aikakaudella on suurimpia henkisiä syitä siihen, että ihmiskunnan on edelleen vaikea löytää valon ja rakkauden tielle.

Taikakeinojen käyttö on jatkunut myöhempienkin maailmankausien aikana. Uskonnot ja magia ovat vaihtaneet vaikutteita molempiin suuntiin. Vasta tieteiden nousu merkittäviksi maailmankuvan luojiksi on hieman hillinnyt taipumustamme pyrkiä hallitsemaan maailmaa maagisin keinoin.

Jo Härän aikakaudella eli kuitenkin yksilöitä, jotka ymmärsivät mustan magian vaarallisuuden. Heidän nähdäkseen valon oppi ei kuulunut niille, jotka tahtoivat käyttää henkistä tietoa itsekkäisiin tai vahingoittaviin pyrkimyksiin. Tuona aikana toimi ilmeisesti sekä valkean että mustan magian koulukuntia. Molemmat tutkivat olemassaolon alueita ja menetelmiä, jotka eivät olleet yleisesti tunnettuja. Valkean tien kulkijoiden oli salattava tietonsa, jotta ne eivät olisi päätyneet vääriin käsiin. Niinpä heidän kerrotaan perustaneen salaisia mysteerikouluja.

 

Nykyaikaan halki vuosituhansien

 

Tiedämme säilyneiden kirjoitusten perusteella melko paljon muinaisen Egyptin ja Lähi-idän yleisistä jumalkäsityksistä ja katsomuksista. Salaiset mysteerikoulut ovat kuitenkin olleet niin salaisia, että niiden oppien suhteen olemme kanavointien ja selvänäköisten muistelmien varassa. Elisabet Haichin (1897–1994) ”Vihkimys”-teos lienee näistä tunnetuin.

Henkisessä perinteessä näyttää elävän käsitys, jonka mukaan Egyptin mysteerikoulujen oppi on säilynyt läpi vuosituhansien meidän aikaamme asti. Joidenkin liikkeiden ja salaseurojen on ajateltu vartioineen sitä.

Härän aikakauden loppuvaiheesta on kulunut noin 5000 vuotta. Jos arvioidaan, että vuosisadan kuluessa elää ainakin neljä sukupolvea, olisi salaisuuden tullut säilyä ja pysyä puhtaana meidän aikaamme mennessä vähintään 200 sukupolven ajan. Tämä on epätodennäköistä. Esimerkiksi Matti Rautaniemen joogan historiaa käsittelevässä kirjassa ”Erakkomajoista kuntosaleille” (Basam books 2015) on kuvattu, miten Intian joogaa koskevat käsitykset ovat muuttuneet radikaalisti jo muutaman sadan vuoden aikana.

Toisaalta Valon opetuksella on korkeiden henkivoimien tuki, joka voisi auttaa sitä säilymään. On kuitenkin vaikea kuvitella, että pääosin suullisesti välitetyssä opetuksessa ei ajan mittaan tapahtuisi harhautumista. Opetuksen on myös voitava kehittyä. Korkeat mestarit toki inspiroivat tätä prosessia. Ne, jotka tuovat tätä opetusta fyysiselle tasolle, vaikuttavat kuitenkin sen sisältöön. He muotoilevat sanomansa oman aikansa tiedon tasoon, ajatusmaailmaan ja kieleen sopivaksi.

Maaelementin hallitseman Härän aikakauden magia on ilmeisesti käyttänyt työkaluina erityisesti talismaneihin sidottuja luonnonhenkiä. Samaan aikaan valkeat koulukunnat ovat tutkineet hengen mahdollisuutta elää aineessa.

Tämän jälkeen siirryttiin Oinaan aikakauden tulen maailmaan. Korkein saatettiin käsittää polttavaksi tuleksi. Veren ajateltiin kantavan elämän liekkiä, ja sitä virtasi uhritoimituksissa. Aikanaan Oinaan tulesta siirryttiin Kalojen tunnemaailmaa symboloivaan ja mystiikan täyttämään veden elementtiin. Se vahvisti intoa palvoa jumalia ja etsiä autuutta kärsimystä ja pelkoa uhmaten.

Nyt tunnustelemme uteliaina Vesimiehen ajan ilmaelementtiä. Saatamme odottaa sen vapauttavan meidät monista kahleista, joita näemme kertyneen taakaksemme menneinä maailmankausina. Toisaalta uudet tuulet vapauttavat myös niitä voimia, jotka tahtoisivat johtaa meitä harhateille. Erottelukyvyn ja terveen järjen löytäminen tulee ilmeisesti olemaan yksi keskeisistä Vesimiehen ajan haasteista.

 

Salaisen opetuksen välittäjät

 

Jos ajattelemme Valon mysteerikoulujen selviytyneen puhtaina kuluneista vuosituhansista, joudumme kysymään, ketkä ovat voineet ylläpitää tuota perinnettä niin kauan. Nähdäkseni on kuitenkin perinteistä riippumatta tärkeämpää kysyä, ovatko nykyiset opettajamme Valon opettajia. Hengen opiskelija on tänä päivänä saman kysymyksen edessä kuin etsijät ovat olleet kaikkina aikoina: Millaiseen koulutukseen oppilas pääsee? Hän tarvitsee erottelukykyä tunnistaakseen, mikä opetus on hänelle ajankohtaista. Hän on itsensä ja jälkeensä tulevien edessä vastuussa valinnoistaan.

Valon opetus elää sen mukaan, mitä kukin aika tarvitsee. Valon tietoutta ovat eri aikoina edistäneet ihmiset, jotka ovat tavoittaneet uusia näkökulmia. Heillä on ollut sekä ymmärrystä perinteestä että kykyä nähdä, mitä on ajateltava uudella tavoin. Heillä on saattanut olla vaikeuksia sekä maallisten että henkisten auktoriteettien kanssa.

Ajattelemmeko, että opiskelimme aiemmissa elämissä mysteerikouluissa ja että olemme nyt tuomassa niiden oppia nykyaikaan? Egyptin mysteerikouluissa kerrotaan opetetun vapautumista karman kiertokulusta, nousua henkiseen mestaruuteen. Tämä oli myös Intian gurujen tavoitteena. Tämä merkitsee, että jos saimme muinoin tuollaista opetusta, emmekä ole synnittömiä boddhisattvoja, jäi koulutuksemme silloin kesken. Olemme ehkä voineet täydentää opintojamme sen jälkeen seuranneissa elämissä. Tämä on voinut merkitä monille harhateille menemistä ja niiltä palaamista. Siinä ohessa olemme tuoneet muinoin oppimaamme ymmärrystä yleiseenkin tietoisuuteen. Monet silloiset salaisuudet eivät siksi olekaan enää salattuja.

Vaikka mysteerikouluja ei olisikaan menneiden elämiemme kirjossa, saatamme olla muulla tavoin edistyneitä siihen mittaan, että salaisuuksien ovi on meille raolla. Henkinen kehitys on vapaassa Vesimiehen ajassa avoinna kaikille, jotka ovat siihen valmiita. Aikanamme elää monia, joille tuon oven avaaminen on ajankohtaista. Siksi Valon oppia on nyt julkisesti tarjolla.

Toinen asia on, että menneinä vuosisatoina on salassa pysyminen voinut olla tarpeen vainoilta säästymisen takia. Maailmassa on myös edelleen alueita, joilla ei ole turvallista esittää hallitsevasta ajatustavasta poikkeavia käsityksiä. Saatamme myös joutua vaikenemaan henkisistä ajatuksistamme, jotta emme häiritsisi niiden rauhaa, joille muunlaiset harjoitukset ovat tällä hetkellä ajankohtaisia. Tämä saattaa tietenkin asettaa egomme koetukselle. Kuvittelemmeko tietävämme muiden puolesta, mitä heidän tulisi ajatella? On suuri ero siinä, asetammeko henkiset löytömme käytettäviksi vai yritämmekö pakkosyöttää niitä muille.

Nähdäkseni korkea tavoite koskee jokaista riippumatta siitä, miten hänen matkansa on kulkenut. Äärimmäinen esimerkki tästä on Tiibetin suureksi joogiksi sanotun Milarepan (1040–1123 jKr.) tarina. Hänen kerrotaan olleen aluksi musta maagi. Hän pääsi kuitenkin Valon opettajan oppiin, ja hänen karmansa sanotaan puhdistuneen. Tämä kertomus viestii muun muassa, että erehdyksistämme huolimatta meillä on mahdollisuus nousta korkeimmalle tasolle. Saatamme tosin tarvita tähän useita elämiä. Milarepan sanotaan tehneen nousunsa yhdessä elämässä alistumalla hyvin suuriin vaikeuksiin.

 

Tiedon tulva ja salaisuus

 

Muinaisista mysteerikouluista kerrotusta voi nähdä, että osa niiden tietoudesta on tänä päivänä vapaasti saatavilla. Joitakin tietoja saatetaan tosin nytkin salata kaupallisista tai poliittisista syistä. Yliopistoissa tutkitaan laaja-alaisesti luonnon- ja ihmistieteitä. Olemme saavuttaneet ymmärrystä, jota ei olisi voitu opettaa muinaisissa kouluissa. Esimerkiksi sähkö ja sen käyttö energiana tai tietotekniikassa olisi ollut täyttä magiaa. Muinaisia oppilaita rajoittivat heidän aikansa ajatustavat ja tiedon taso. Meitäkin rajoittavat meidän aikamme katsomukset.

Toisenlaista salatietoa on ollut ymmärrys luonnon ja ihmisen olemassaolon kerroksista ja henkisistä tasoista. Niistä on pitänyt kertoa tavoilla, jotka ovat olleet oppilaiden tavoitettavissa. Tänä päivänä tällaisista asioista on julkaistu monia teoksia. Eri tekijöiden kuvaukset saattavat poiketakin toisistaan. Näin ne tarjoavat useampia näkökulmia samoihin mysteereihin.

Selvätietoisuuden eri muotoja ja yhteyttä henkisille tasoille on etsitty menneinä ja nykyisenä aikana. Valmistavana harjoituksena tähän ovat erilaiset meditaatiotekniikat. Niitä opetetaan nykyään varsin julkisesti. Vaatii erottelukykyä ymmärtää, millaiset meditaatiot ohjaavat valon tielle.

Sekä valkeat että mustat maagit ovat ilmeisesti jo kauan tienneet, että seksuaalienergian hallinta voi johtaa salattujen voimien ilmentymiseen. Tämä havainto ei siksi enää ole salaisuus. Tänä päivänä onkin tarjolla kundaliinijoogan tai tantristen harjoitusten opetusta. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että kundaliinienergian hallitsematon vapauttaminen voi olla vaarallista. Tämä ei tule esiin vielä alustavia harjoituksia tehdessä. Monet henkiset auktoriteetit ovat tästä varoittaneet. Turvallinen tapa saada tällaisia voimia on olla tavoittelematta niitä. Mikäli välttämättä tarvitsemme niitä henkisessä tehtävässämme, voimme joutua ottamaan ne vastaan ja hyväksymään niistä seuraavan vastuun.

Aikanamme on tarjolla runsaasti henkistä tietoa ja sellaiseksi esittäytyviä väitteitä. Tästä tarjonnasta tulisi löytää sellaista, mikä vie meitä eteenpäin. Todennäköisesti erehdymme ainakin joskus. Jätämme ehkä huomiotta tai vähättelemme sellaista, jota emme ole valmiita ottamaan vastaan. Tämä suojaa meitä tarttumasta tällaisiin asioihin liian varhain. Nämä eivät ole katastrofeja, opimme erehdyksistä. Tänä päivänä salaisuutta ei suojata kuoleman uhalla vaan julkisuudella, ylenpalttisella tarjonnalla. Ohitamme sen, mihin emme ole valmiita.

 

Onko jokin kuitenkin salaista?

 

Henkisessä perinteessä puhutaan vihkimyksistä, joiden kautta kokelaan sanotaan lopulta valmistuvan maallisesta koulusta. Jo vanhojen mysteerikoulujen sanotaan tutkineen tätä prosessia. Vihkimystien on ajateltu etenevän eräiden tarkasti määriteltyjen vaiheiden kautta. Saattaa kuitenkin olla, että kohtaammekin nykyaikana kehitykseemme kuuluvia haasteita yksilöllisessä järjestyksessä ja yllättäen. Tämä ei tarkoita, että meidät olisi vapautettu oppimasta tarpeelliset asiat. Koulutuksemme yksityiskohdat eivät ole julkisia, vaan ne ovat meidän ja henkisten oppaidemme välinen salaisuus.

Alkavaan Vesimiehen aikaan näyttää kuuluvan tietoalueemme laajeneminen ja tiedon ja valetiedon runsas tarjonta. On kuitenkin turha kuvitella, että tulisimme kaikkitietäviksi sen paremmin yksilöinä kuin ihmiskuntanakaan. Voimme siirtää tiedon rajaa kauemmas, mutta tuon rajan takana on salaisuus. Kehityksemme tapahtuu paljolti juuri tällä raja-alueella. Osa salassa olevasta tiedosta on myös sellaista, että emme käyttäisi sitä vastuullisesti nykyisessä vaiheessamme. Onkin parempi, että sellainen tieto ei ole käytettävissämme.

Käsityksemme henkisestä maailmasta ja sen ilmiöistä muuttuu ja elää niin kuin se on elänyt kautta aikojen. Saatamme saada kanavoitua ja muuta tietoa rajan takaa. Tulkitsemme näin saamamme impulssit oman käsitejärjestelmämme puitteissa. Näin voi syntyä koulukuntia, jotka väittävät tietävänsä, miten tuntemattoman maailman asiat ovat. Nähdäkseni olisi viisaampi ajatella, että olemme vain saaneet informaatiota, jonka eräät henkilöt ovat käsittäneet ilmaisemillaan tavoilla. Tämä ei vähennä heidän työnsä arvoa, vaan jättää vain ovet avoimiksi uusille tulkinnoille. Elämän mysteeri säilyy salaisuutena, vaikka voimme oppia ymmärtämään sitä paremmin. Eräiden kanavoitujen viestien mukaan edes ylösnousseet mestaritkaan eivät tiedä kaikkea. Heilläkin on oppaansa, jotka ovat vielä pitemmälle salaisuuksiin vihittyjä.

Tehtäväksemme jää oikean ja tarpeellisen tiedon löytäminen ja sovittaminen toimiimme ja ihmissuhteisiimme. Tämä ei ole helppoa. Tarkastelemme samaa kysymystä kuin muinaisissa mysteerikouluissa: Miten avaamme olemisen mysteerin? Tarvitsemme tieteen tarjoamaa tietoa ja henkisen oivalluksen tuomaa ymmärrystä asennoituaksemme oikein universumin kansalaisiksi. Ei kuitenkaan ole olemassa sellaista kerättävissä olevan tiedon määrää, että se tekisi meistä mestareita. Noustaksemme Valon tuojiksi joudumme tutkimaan olemisen sisäistä mysteeriä. Tässä ei niinkään ole kysymys tietämisestä, vaan tuntemisesta, kokemisesta ja eettisyydestä. Tällainen kokemus on yksilöllinen ja sellaisena muille salaisuus.


(Takaisin)