Uuden ajan luojat (Takaisin)

Seppo Ilkka

On esitetty ennustuksia uudesta Valon ajasta. Olemmeko valmiita tuomaan sen todeksi?

Monet odottivat Valon ajan tuloa vuoden 2012 lähestyessä loppuaan. Näin oli tulkittu sekä vanhoja että uusia ennustuksia. Ihmiskunnan tai ainakin sen edistyneemmäksi kuvitellun joukon arveltiin olevan nousemassa uusille olemassaolon tasoille.

Nyt kun olemme ohittaneet tuon ajankohdan ja seuraavankin vuoden, näemme maailmassa esiintyvän monenlaisia ristiriitoja, väkivaltaa, rasismia, pakolaisuutta, ahneutta ja köyhyyttä. Toisaalta on myös pyrkimyksiä ratkaista ongelmia. Vaikka maailmankuvamme saattaa perustua henkiseen näkemykseen ja tuoda toivoa paremmasta, emme kuitenkaan voi ohittaa maailman tilaa ja tuudittautua odottamaan meille koittavaa autuutta.

Ego ja kehitys

Lähinnä fyysistä tasoa oleva henkisen olemuksemme osa on ego, "itsekäs minä". Koemme sen tunteena "minästä" tai "minulle kuuluvasta". Sielu on Hengen yksilöitynyt osa. Sielun kautta saamme kosketuksen korkeampiinkin olemassaolon tasoihin. Persoonallisuus kuvastaa sitä, millaisia olemme ihmisinä. Ego vaikuttaa siihen usein vahvasti, mutta kehittyessämme sielu ja sitäkin korkeammat tasot tulevat siinä esiin.

Itsekkyyden on ymmärretty haittaavan pyrkimystä henkisiin korkeuksiin. Siksi monissa vanhoissa opeissa on vaadittu egon alistumista Hengen edessä. Tämä saattaa johtaa väärinkäsitykseen, että henkisellä tiellä tulisi pyrkiä luopumaan egosta. Tämä on mahdotonta niin kauan kuin olemme elossa. Tarvitsemme egoa. Eri asia on, että ego voi olla ajoittain hiljaa esim. voimakkaan elämyksen tai meditaation aikana.

Vaikka ego on taitava arkipäivän asioissa, se voi käsittää itseään korkeampaa olemassaoloa vain osittain. Kun sielun vaikutus persoonallisuuteen kasvaa, yksilön toiminta muuntuu epäitsekkäämmäksi. Ego ei kuitenkaan lakkaa pyrkimästä suuruuteen lähdettyään henkiselle tielle. Siinä missä ihminen halusi aiemmin maallista omaisuutta ja valtaa, hän etsiikin nyt salaista tietoa ja mystisiä taitoja. Sielun pyrkimyksenä on opastaa ihmistä viisauteen ja rakkauteen.

Egon tulisi oppia yhteistyöhön sielun kanssa. Ego ei ole "paha" osamme. Se hoitaa elämän maallisia asioita, mutta se osallistuu innolla ja pelolla myös henkiselle matkalle. Ego on toisaalta kiinnostunut henkisyydestä, varsinkin mikäli se kuvittelee saavansa sitä kautta valtaa ja kunniaa. Toisaalta se pelkää menettävänsä valtansa ja on siksi valmis kaikkiin mahdollisiin huijauksiin. Se voi jopa tekeytyä olemattomaksi. Ego toivoo kehittyvänsä, mutta "lopullista" valaistumista se pelkää, koska se arvelee joutuvansa syrjäytetyksi. Siksi se kiinnittää huomionsa aina ensin johonkin muuhun. Ego on ystävämme, mutta on hyvä olla tietoinen sen toimista.

Henkiset ryhmät ja yksilön vastuu

Ryhmäytyminen kuuluu ihmisluonteeseen. Henkiselläkin tiellä tämä merkitsee taipumusta etsiä samoin ajattelevia. Tämä on luonnollista ja usein avuksi matkalla kohti Valoa. Voimme saada tukea ja oppia edistyneiltä henkisesti suuntautuneilta ystäviltä. Voimme myös itse tukea muita kulkijoita.

Ryhmiin liittymisellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Ego voi ruveta kuvittelemaan, että se on löytänyt oikean opin, joka vie sen korkeuksiin. Ego uskoo asiaansa ja on valmis uhrauksiin sen puolesta. Tiedämme, mihin tämä on johtanut historian kuluessa: uskonsotia, inkvisitiota, "harhaoppisten" vainoja, "vääräuskoisten" ja "syntisten" tuomitsemista kadotukseen jne. Ego ei halua ymmärtää, että tuomitsemalla muita se tuomitsee itsensä.

Ego on valmis kulkemaan joukon mukana minne tahansa. Siksi guruilla ja henkisillä johtajilla on suuri vastuu. Jos he kantavat vastuunsa, he opastavat yksilöä ottamaan itse vastuun kehityksestään. Ryhmät ja gurut ovat kanssakulkijoita matkallamme. Saatamme jonkin aikaa tarvita heidän tukeaan. Jos oivallamme tämän, emme voi pitää mitään oppisuuntaa tai opettajaa ainoana oikeana.

Ego saattaa kuvitella, että guru tai uskonlahko vie hänet perille. Se on harhakäsitys. Totuus on löydettävä omasta sydämestämme. Tämä vaatii itsenäistymistä, oman Viisauden heräämistä. Se ei tarkoita, että tulisi väheksyä muualta saatua viisasta opastusta.

Kun oivallamme, miten tärkeätä on kasvaa itsenäisiksi, emme voi sivuuttaa vastuutamme maailman tilasta. Emme voi ohittaa planeettaamme ja ihmiskuntaa ja kuvitella, että opiskelemme henkisiä taitoja vain saavuttaaksemme oman valaistumisemme.

Kuulumme ihmiskuntaan. Mitä olemme valmiita tekemään pelastaaksemme sen? Riittää toki, että teemme oman osuutemme ja vaikutamme oikeaan suuntaan. Egon suuruusharhoihin saattaa kuulua, että se voi pelastaa maailman lähes yksinään. Egon pienuusharhoihin taas kuuluu kuvitelma, että emme pysty tekemään mitään.

Voimme vain itse tunnistaa, mikä on tehtävämme. Jos kysymme sitä muilta, emme seiso omilla jaloillamme. Riittääkö erottelukykymme arvioimaan, olivatko ohjeet hyviä? Jos kysymme egolta, saamme egolle sopivia vastauksia. Ne voivat johtaa meidät ylittämään tai alittamaan voimamme, emmekä aina osaa arvioida, onko toimintamme todella hyväksi. Jos kysymme Sielulta, voimme tavoittaa tasapainon, nöyryyden ja viisauden, jotka ohjaavat Rakkauteen ja Myötätuntoon. Silloin toimintamme on tehokasta, tarkoituksenmukaista ja vastuullista. Tunnistamme sielun äänen sydämessämme varmana tunteena siitä, että olemme oikealla asialla.

Edellä sanottu ei tarkoita, että pitäisi toimia yksin. Ryhmällä on enemmän voimaa kuin sen yksilöillä yhteensä. Siksi yhdessä tekeminen on suositeltavaa. Uuden ajan ryhmät ovat kuitenkin vapaita, eivätkä rajoita yksilön tahtoa. Niissä voi vapaasti olla mukana tai lähteä muualle.

Vastaheränneet maailmaa parantamassa

Perinteiset uskonnot, materialistinen ajattelu ja ns. uuden ajan opit pyrkivät saamaan kannattajia. Monet ihmiset ovat vasta äskettäin heränneet etsimään henkistä tietä. Heille on tarjolla laaja valikoima oppeja ainakin länsimaissa, joissa tiedonvälitys on vapaata.

Samoin ajattelevien löytäminen tuntuu vastaheränneestä lohdulliselta. Ei ole eroa siinä, herääkö ihminen johonkin perinteiseen uskoon vai omaksuuko hän jonkin uuden ajan oppisuunnista. Hän kuvittelee löytäneensä oikean tiedon. Hän uskoo, että on tarpeen viedä oman ryhmän sanomaa kaikkialle.

Vasta henkisyyteen herännyt saattaa olla kiinnostunut ennustajista ja meedioista. Ennustuksilla on usein ohjaava vaikutus. Ihminen ryhtyy toimimaan niin, että ennustus toteutuu. On olemassa kanavointeja, jotka tulevat korkeista lähteistä, mutta myös alempi astraalitaso kykenee tuottamaan omia viestejään. Meediot ottavat suuren vastuun antaessaan ohjeita asiakkailleen. Jos noudatamme meedion ohjeita, olemme kuitenkin itse vastuussa toimistamme.

Uuteen oppiin heräämisiä kuitenkin toistuu henkisellä tiellä ainakin niin kauan kuin kuvittelemme, että on olemassa oppi tai guru, joka vie perille Valoon. Viimeistään kun saavutamme oppimme rajat, rupeamme kaipaamaan jotain uutta. Silloin löydämme uuden opin, ja heräämme siihen. Irrottautuminen vanhasta saattaa tosin olla vaikeata.

Yleensä nämä opit ja opettajat antavat sellaista kokemusta, jota tarvitsemme juuri sillä hetkellä. Siten ne vievät kehitystä eteenpäin, vaikka aikaa kuluu usein runsaasti. Jos oivallamme heräämisen toistuvuuden, voimme paremmin välttää kuvitelman siitä, että tämänhetkinen oppimme on lopullinen totuus.

Pakenemmeko maailmaa?

On esitetty arveluita, että planeetta Maa tulisi nousemaan korkeille olemassaolon tasoille lähitulevaisuudessa. Kun näin ei tapahtunut 21.12.2012, on esitetty uusia aika-arvioita. Henkisyydestä kiinnostuneille egoille tämä on kiusallinen takaisku, koska emme olleetkaan vielä valmiita.

Emme voi paeta kuvitelmaan, että olisimme pelkkää rakkautta. Joudumme kohtaamaan rakkaudettomuutemme ja sen seuraukset. Joudumme kohtaamaan omat sielunhaavamme, olkootpa niiden syyt nykyisessä tai aiemmissa elämissä. Tekomme ja kokemuksemme ovat synnyttäneet niitä syytasolle, jolla ne estävät sielun kirkkautta loistamasta persoonallisuuteen. Euforisessa vastaheränneen tilassa unohdamme tämän helposti.

Emme voi paeta korkeampiin dimensioihin. Voimme tavoittaa korkeat dimensiot vain nykyisen tasomme kautta. Jos ajattelemme elävämme ykseydessä, mahtuvatko pahantekijät ykseyteemme. Osaammeko olla menemättä mukaan heidän pahuuteensa ja säilyttää silti viisautemme ja itsekunnioituksemme? Mahtuuko ykseyteemme oma egomme ja dualismimme? Elleivät mahdu, emme elä ykseydessä.

Emme voi paeta menneisyyteen emmekä tulevaisuuteen. Historia on mielenkiintoista, ja se auttaa välttämään aiemmin tehtyjen tyhmyyksien toistamista. Haasteemme ovat kuitenkin nykyhetkessä. Käsitykset kirjoitettua historiaa edeltävältä ajalta kertovat vain siitä, miten jotkin henkilöt ovat ymmärtäneet näitä asioita. Vanhat pyhät kirjoitukset on kirjoitettu jonakin aikana jonkin kulttuurin ihmisille. Tulevaisuus on avoin ja riippuu korkeamman johdatuksen ohella kaikkien ihmisten tahdosta.

Ihmiskunta on kokeillut kauan erilaisia "Paratiisi meille, Helvetti heille"-ajatusmalleja. Kuvitelma siitä, että henkisiksi itsensä mieltävät ihmiset nousevat korkeuksiin ja jättävät muut oman onnensa nojaan, on yksi näiden käsitysten ilmentymä. Eikö olisi jo aika irrottautua tällaisista ajatuksista?

Kohti parempaa maailmaa

Maailman todellisuus on kohdattava. Jos maailma tulisi kuntoon pelkillä hyvillä toiveilla, se olisi jo kunnossa. Olemme kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Nykyaikainen tiedonvälitys tuo ulottuvillemme tietoa maailmasta. Ihmiskunnan yhteinen viisaus on saatavilla paremmin kuin koskaan ennen. Olemme nyt keskimäärin kehittyneempiä kuin milloinkaan aikaisemmin. Tulevaisuudessa voimme lisätä nykyelämän opetukset ihmisenä elämisen taitoihimme.

Kehityksemme ei riipu siitä, seuraammeko jotakin oppia vaan siitä, miten avoin sydämemme on Rakkaudelle. Opit ovat vain teoriaa, olemme vastuussa käytännöstä. Tänä päivänä on tarjolla monia toimintamuotoja, joissa voimme antaa konkreettista apua tarvitseville. Voimme olla niissä mukana, jos ne sopivat tilanteeseemme, tai osallistua kustannuksiin. Kehityksemme jää näennäiseksi, jos sulkeudumme kuvitellun henkisen paremmuuden kuplaan ja suljemme silmämme maailman kärsimykseltä. Osaammeko auttaa kärsivää hänen tarpeensa eikä oman kuvitelmamme mukaan?

Meditaatiota on opetettu laajemmille joukoille kuin ennen. Se on työkalu, jota voi käyttää siunaamaan koko maailmaa. Sielumme ohjaa tekemään tämän niin, että annamme kunnian Korkeimmalle, jonka siunauksen sallimme kulkea kauttamme.

On hyväksyttävä vastuumme, jos todella tahdomme luoda uuden paremman maailman. Voimme kuulla tai lukea viisaita opetuksia, mutta meillä on vastuu oivaltaa, mikä on ajankohtaista. Tahdommeko palata kehityksessä tuhansia vuosia taaksepäin toistamalla vanhoja rukouksia, rituaaleja ja mantroja tai etsimällä mystisiä oppeja historian takaisilta aikakausilta? Olemme jo edistyneet noista ajoista, nyt on aika mennä eteenpäin. Tämä ei tarkoita, että tulisi hylätä kaikki vanha, vaan että tarvitsemme erottelukykyä.

Uuden luominen vaatii ajatuksen ja toiminnan vapautta, vahvaa tahtoa ja rohkeutta elää. Emme ole irrallisia maailmasta, olemme sen tekijöitä. Meillä on erityinen vastuu arjen asioista ja ihmissuhteistamme. Mitkään uuden valon ajan ennustukset eivät vielä tuo parempaa maailmaa. Korkeimmat voimat tahtovat, että sellainen syntyy, mutta ne antavat ihmisille vapaan tahdon. Tahdommeko vauhdittaa vai lykätä tätä suunnitelmaa? Millaisen maailman tahdomme? Olemme Korkeimman silmät, korvat, suu, kädet ja jalat. Tahdommehan hoitaa tehtävämme? Sillä tavalla olemme mukana uuden maailman luomistyössä.

(Takaisin)